Kuukautiset

Oma keho ja kuukautiset

Kuukautiset alkavat tytöillä yleensä 10–15 vuoden iässä. Jokaisessa kuukautiskierrossa naisen keho valmistautuu raskauteen.

Normaalin kuukautiskierron pituus on 21–35 vuorokautta, keskimäärin 28 vuorokautta. Kierron pituus lasketaan ensimmäisestä vuotopäivästä seuraavan vuodon alkuun. Kuukautiskiertoa säätelevät aivolisäkehormonit.

Mitä kuukautisissa tapahtuu?

Kuukautiskierron alussa munarakkula alkaa kasvaa ja tuottaa naishormonia, joka paksuntaa kohdun limakalvoa. Kuukautiskierron puolivälissä, noin 14 päivää ennen seuraavia kuukautisia, munarakkula puhkeaa toisesta munasarjasta ja munasolu irtoaa (ovulaatio). Ovulaation jälkeen munarakkula muuttuu keltarauhaseksi, joka erittää keltarauhashormonia ja kypsyttää kohdun limakalvoa mahdollista raskautta varten.

Jos munasolu ei hedelmöity ja kiinnity kohtuun eli nainen ei tule raskaaksi, kohdun limakalvon pintaosa irtoaa ja sen mukana vuotaa verta emättimen kautta ulos kuukautisvuotona. Uusi kuukautiskierto voi alkaa.

Hormonaalisen ehkäisyn keltarauhashormoni ohentaa kohdun limakalvoa, jolloin fyysistä tarvetta kuukausittaisille vuodoille ei ole. Joskus vuoto voi jäädä tämän vuoksi kokonaan pois, eikä se ole vaarallista.

Runsaat kuukautiset ovat tavallinen vaiva

Jopa kolmasosa 15–50-vuotiaista naisista kärsii runsaista kuukautisista jossakin elämänsä vaiheessa. Lääketieteellisen määritelmän mukaan vuoto on runsasta, jos runsaat vuodot toistuvat säännöllisesti ja yhden kuukautiskierron aikana vuodon määrä on yli 80 ml.

Runsaista vuodoista voi seurata raudanpuuteanemia. Mikäli kuukautiset häiritsevät normaalia elämää, on asiasta syytä keskustella hoitajan tai lääkärin kanssa. Syitä runsaisiin kuukautisiin on monia ja useimmissa tapauksissa vaiva voidaan hoitaa.

Kuukautiskivut – mikä on normaalia?

Kaikilla naisilla on ajoittain ainakin lieviä kuukautiskipuja. On kuitenkin hyvä muistaa, että sietämätön kipu ennen kuukautisia tai niiden aikana ei koskaan ole normaalia eikä kuulu naisen elämään. Ota yhteyttä lääkäriin, jos kuukautiset ovat erittäin kivuliaat.

Hormonikierukka ja yhdistelmäehkäisypillerit vähentävät kuukautiskipuja, ja niitä voidaan käyttää vaikkei raskauden ehkäisyä tarvittaisikaan.

On myös tärkeää erottaa kuukautiskivut endometrioosiin liittyvistä voimakkaista kuukautiskivuista. Jos aikaisemmin kivuttomat kuukautiset muuttuvat kivuliaiksi, syy kannattaa aina tutkia.

Endometrioosi on kohdun limakalvon pesäkesirottumatauti. Taudissa kohdun limakalvon kaltaista kudosta sirottautuu pesäkemäisinä esiintyminä kohdun ulkopuolelle. Näitä sirottumia kutsutaan endometrioosipesäkkeiksi.

Endometrioosi todetaan useimmiten alle 35-vuotiaana. Sairaus on riippuvainen estrogeenista ja oireet helpottavat yleensä vasta vaihdevuosi-iässä kuukautisten jäädessä pois. Lataa tästä endometrioosioireiden seurantakortti (pdf).

Endometrioosin oireita voidaan helpottaa erilaisin keinoin, mutta täysin parantavaa hoitoa ei vielä ole olemassa. Hoito suunnitellaan yhdessä lääkärin kanssa. Endometrioosin hoitoon on saatavilla lääkkeitä, joilla voidaan vähentää kipuja ja pesäkkeitä. Myös leikkaushoitoa käytetään.