Ensimmäinen gynekologikäynti edessä – ei syytä jännitykseen!

Jännittääkö gynekologikäynti? Se on tavallista mutta tarpeetonta – tutkimus ei satu, eikä kestä kauaa.

Ensimmäinen gynekologikerta lähestyy ja jännitys nipistää vatsanpohjaa. Älä huoli, tämä on hyvin tavallista. Heti käynnin alussa kannattaa kertoa gynekologille, että kyseessä on ensimmäinen kertasi vastaanotolla. Tällöin hän osaa tarvittaessa neuvoa sinua rentoutumaan ja myös selostaa yksityiskohtaisemmin eri toimenpiteet. Kyseessä on ammattilainen, joka on kohdannut vastaavat tilanteet jo monta kertaa.

Mitä ottaa huomioon ennen gynekologisia tutkimuksia?

Ennen gynekologisiin tutkimuksiin menemistä kannattaa käydä vessassa, sillä täysi virtsarakko saattaa tuntua epämiellyttävältä ja heikentää tutkimuksen luotettavuutta. Lisäksi askarruttavat kysymykset kannattaa kirjoittaa etukäteen ylös, jotta ne eivät unohdu tutkimustilanteessa. Muuten tutkimuksiin ei tarvitse etukäteen varautua, esimerkiksi alapään sheivaus ei ole tarpeen.

Mitä tapahtuu gynekologisissa tutkimuksissa?

Tutkimukset alkavat tavallisesti juttelutuokiolla, jossa gynekologi kysyy sinulta kysymyksiä muun muassa kuukautiskierron säännöllisyydestä, käyttämästäsi ehkäisymenetelmistä ja seksielämästäsi. Hän myös selvittää, onko sinulla mitään perussairauksia tai lääkityksiä, jotka saattavat vaikuttaa ehkäisymenetelmän valintaan. Usein gynekologi myös mittaa verenpaineen ja sykkeen – älä huoli, gynekologit tiedostavat tilanteen jännityksen nostavan niitä ja ottavat tämän huomioon.

Potilashaastattelun jälkeen gynekologi pyytää sinua riisuutumaan sermin taakse, jonka jälkeen siirryt tutkimuspöydälle jalat asetettuna haara-asentoon ja tuettuna jalkatelineelle. Tutkimuspöydälle menemistä ei kannata jännittää, sillä tutkimus ei satu eikä kestä kauaa. Tutkimuksen tarkoitus on kartoittaa kohdun koko, asento ja rakenne sekä munasarjojen koko. Gynekologi tutkii usein myös rinnat muun tutkimuksen ohessa. Ja kas, tilanne on ohi nopeammin kuin uskoitkaan!

Mikä on papakoe?

Olet saattanut kuulla gynekologisten tutkimusten ohella papakokeesta eli gynekologisesta irtosolunäytteestä. Ensimmäisellä gynekologikäynnillä papaa ei kannata murehtia, sillä sitä ei yleensä oteta alle 25-vuotiailta. On kuitenkin hyvä tietää, mikä se on ja miksi sitä ei ole syytä pelätä.

Papakokeella on tarkoitus pitää silmällä kohdunkaulaa mahdollisten syöpien tai niiden esiasteiden kartoittamiseksi. Tämän lisäksi papakokeella saadaan tietoa mahdollisista gynekologisista tulehduksista.

Papanäyte otetaan kolmesta kohtaa: emättimen pohjukasta, kohdunnapukan pinnasta ja kohdun kaulakanavasta. Näytteenotto ei satu, mutta voi nipistää hieman. Se on kuitenkin nopeasti ohi. Tutkimuksen jälkeen rusehtava vuoto on tavallista, joten kannattaa napata mukaan pikkuhousunsuoja.