Endometrioosi

Endometrioosin hoito

Endometrioosihoidon tavoitteet ovat:

- Endometrioosikipujen lievittäminen
- Endometrioosipesäkkeiden pienentäminen hormonihoidoin
- Endometrioosipesäkkeiden ja endometrioosikystien (endometrioomien) poistaminen kirurgisesti
- Lapsettomuuden hoitaminen
- Endometrioosin etenemisen esto/jarruttaminen

Endometrioosin hoito on yksilöllistä

Endometrioosihoidon valinta tehdään yhdessä sairautta hoitavan lääkärin ja endometrioosia sairastavan naisen kanssa. Jokaiselle naiselle valitaan kuhunkin elämäntilanteeseen sopivin hoitovaihtoehto. Se mikä hoito valitaan jollekin naiselle, ei välttämättä sovi jokaiselle endometrioosipotilaalle.

Endometrioosin hoidon valintaan vaikuttavat mm. potilaan ikä, endometrioosipesäkkeiden levinneisyys, oireiden vakavuus sekä potilaan toiveet raskaudesta.

Jos oireita ei ole, voidaan hoitovaihtoehtona pitää pelkkää seurantaa. Jos sen sijaan nainen kärsii elämänlaatua haittaavista kovista kivuista tai endometrioosi estää hedelmöittymistä, aloitetaan aktiivinen hoito.

Hoitomuodot

Hormonihoidot

Hormonihoitojen lähtökohtana on vaikuttaa elimistön omaan hormonitoimintaan siten, että endometrioosin aktivoija; naishormoni estrogeeni, saadaan riittävän matalalle tasolle elimistössä ilman, että se kuitenkaan aiheuttaa merkittäviä haittavaikutuksia naiselle. Kuukautiskierron aikana elimistön estrogeenitasot nousevat ja tällöin myös endometrioosipesäkkeet aktivoituvat elimistössä. Kun estrogeenitasot saadaan pidettyä riittävän matalalla tasolla, helpottuvat myös endometrioosiin liityvät kivut. Optimaalinen lasku estrogeenitasoissa on oleellinen asia endometrioosin hoidossa. Toisaalta jos nainen ei saa riittävästi estrogeenia, se aiheuttaa erilaisia haittavaikutuksia, kuten altistaa osteoporoosille ja aiheuttaa vaihdevuosioireita.

Hormonihoitojen vaikutuksesta kuukautiset saattavat jäädä pois kokonaan, kun elimistöön tuotetaan synteettisesti vaihdevuosia (GnRH-analogit) tai raskautta muistuttava tila (progestiinit, e-pillerit). Kun kohdun limakalvo ei enää vuoda, myös endometrioosipesäkkeet rauhoittuvat, pienentyvät tai jopa katoavat kokonaan.

On kuitenkin hyvä tiedostaa, että tällä hetkellä endometrioosin ei ole olemassa parantavaa hoitoa.

Yhdistelmäehkäisypillerit eli e-pillerit

E-pillereitä käytetään endometrioosin hoitoon niiden ovulaationestovaikutuksensa ansiosta etenkin tilanteessa, jossa naisella on raskauden ehkäisyn tarve. Kun ovulaatio e-pillereillä estyy, madalletaan samalla myös estrogeenitasoja elimistössä. Tyypillistä on, että e-pillereitä syödään jatkuvasti, ilman taukoja, kun kyseessä on endometrioosin hoito. Näin kuukautiset jäävät yleensä pois kokonaan. E-pillerit sopivat pitkäaikaiseen käyttöön ja ovat sen takia suosittu menetelmä endometrioosin hoidossa.

E-pillereiden käyttö endometrioosin hoidossa perustuu kokemusperäiseen tietoon ja suurempia kliinisiä tutkimuksia niiden käytöstä endometrioosin hoidossa ei ole olemassa.

E-pillereitä käytetään yleensä lieviin endometrioosin oireisiin ja kivuliaisiin kuukautisiin. Jos niillä ei saada riittävää tehoa endometrioosikipuihin, siirrytään yleensä kokeilemaan muita hormonihoitovaihtoehtoja. Varsinaisia endometrioosin hoitoon tarkoitettuja valmisteita Suomessa ovat progestiinivalmisteet sekä vaikeimmissa tapauksissa käytettävät GnRH-analogihoidot, joita yleensä käytetään vasta tähystysleikkauksen (endometrioosidiagnosoinnin jälkeen).

Progestiinit

Keltarauhashormoni eli progestiini mukailee naiselimistön omaa progesteroni-hormonin toimintaa. Keltarauhashormoni estää munasolun irtoamisen ja samalla usein kuukautiset jäävät kokonaan pois. Elimistö toimii kuten raskauden aikana.

Endometrioosin hoitoon tarkoitettuja keltarauhashormoneja ovat seuraavat tablettivalmisteet: dienogesti, lynestrenoli, medroksiprogesteroniasetaatti, dydrogesteroni ja noretisteroni. Tablettivalmisteiden lisäksi markkinoilla on olemassa yksi progestiinia sisältä injektioruiske, jota käytetään Suomessa kuitenkin vain harvoin.

Kaikkien näiden progestiinien vaikutusmekanismi on kutakuinkin sama, mutta niiden ominaisuuksissa on eroja. Suurin osa näistä progestiineista on ollut markkinoilla jo pitkään (60- luvulta lähtien) ja vaikka kaikilla progestiineilla ei ole tehty endometrioosiin liittyviä kliinisiä tutkimuksia, niitä käytetään kuitenkin sen hoitoon.

Progestiinien merkittävät erot käytännössä liittyvät mm. niiden annostuksiin, jotakin progestiinia tarvitaan isompi määrä kuin jotain toista, jotta sama endometrioosia lievittävä vaikutus saadaan aikaiseksi. Yleisesti voidaan todeta, että hoidon tarkoituksena on löytää pienin mahdollinen määrä vaikuttavaa ainetta, joka tehoaa endometrioosiin mahdollisimman vähäisin haittavaikutuksin.

Ohessa eri progestiinien endometrioosissa käytettäviä vuorokausiannoksia: Dienogestilla tutkittu annos endometrioosiin on 2 mg päivässä. Muissa progestiineissa annokset vaihtelevat: Lynestrenoli 5-10 mg, medroksiprogesteroniasetaatti 30-100 mg, dydrogesteroni 30 mg ja noretisteroni 10-20 mg päivässä. Injektiona annettava ruiske sisältää 150 mg medroksiprogesteroniasetaattia ja se pistetään kerran kuukaudessa.

Progestiinien, joilla on tehty kliinisiä tutkimuksia, on todettu tehoavan endometrioosin liittyviin kipuihin sekä myös vaikuttavan endometrioosipesäkkeisiin niitä huomattavasti vähentäen. Parhaimmilla progestiineilla saadaan jo pienellä annoksella yhtä hyvä teho kipuihin kuin tehokkaimmilla valmisteilla eli GnRH-analogeilla. Progestiineja voi käyttää, vaikka endometrioosia ei olisikaan vielä varmennettu laparoskopiassa eli tähystysleikkauksessa toisin kuin GnRH-analogeja.

Progestiinien haittavaikutuksissa voi olla eroja. Yleisin haittavaikutus on muutokset kuukautisvuodossa, kuten tiputteluvuodot, epäsäännöllinen vuoto tai kuukautisten poisjääminen kokonaan. Jos itse endometrioosin oireet kuitenkin helpottuvat käytön aikana, nämä haittavaikutukset eivät välttämättä johda valmisteen käytön lopettamiseen. PMS-oireiden tyyppisiä oireita saattaa myös esiintyä. Aknen suhteen eri valmisteilla on eroja ja vaihdevuosioireet ovat harvinaisia.

Joitakin progestiineja voidaan käyttää rajoituksetta yli kuusikin kuukautta. Kannattaa kysyä lääkäriltäsi mikä vaihtoehto olisi sinulle sopivin.

Hypotalamuksen vapauttajahormonin analogit eli GnRH-analogit

GnRH-analogit vaikuttavat aivolisäkkeeseen estäen munasarjojen hormonituotantoa ja niitä säätelevien gonadotropiinihormonien tuotantoa. Kun gonadotropiinihormonien tuotanto estetään, elimistöön aikaansaadaan vaihdevuosien kaltainen tila. Tällöin estrogeenitaso madaltuu ja endometrioosipesäkkeet pienenevät.

GnRH-analogit ovat pistoksina tai nenäsuihkeina. Toisin kuin progestiinihoidon, GnRH-analogihoidon kesto on rajattu 6 kuukauteen. GnRH-analogit alentavat elimistön estrogeenipitoisuuden niin matalalle tasolle, että käyttö on rajattu 6 kuukauteen. Ilman lisähormonilääkitystä näitä lääkevalmisteita ei voi käyttää pidempään, ilman että potilaalle tulisi haittavaikutuksena luuston mineraalitiheyden pienentymistä (osteoporoosin aiheuttaja) tai vaihdevuosioireita, kuten kuumia aaltoja, limakalvojen kuivuutta tai mielialan vaihtelua.

GnRH-analogien hyöty on niiden vaikutuksessa estrogeenin erityksen madaltamiseen. Parantava hoito tämä ei kuitenkaan ole, sillä endometrioosiin ei ole olemassa parantavaa hoitoa. Kuten muidenkin lääkevalmisteiden käytön jälkeen, myös GnRH-analogihoidon käytön jälkeen oireet saattavat uusiutua. GnRH-analogit ovat näistä hoitomuodoista kaikista kallein ja sen takia niitä käytetäänkin useimmiten vasta sen jälkeen, kun endometrioosi on jo varmennettu laparoskopiassa eli tähystysleikkauksessa ja etenkin jos kyseessä on vaikea endometrioosi.

GnRH-analogit sopivat yleisesti vain 6 kuukauden käyttöön ilman hormonilisää.
GnRH-analogeja käytetään myös osana hedelmöityshoitoja, lapsettomuuden hoidossa, osana koeputkihedelmöityshoitoja. Markkinoilla olevat valmisteet ovat joko lihakseen pistettävänä ruiskeena (triptoreliiniasetaatti 3,75 mg, leuproreliiniasetaatti 3,75 mg), ihonalaisena implantaattina (gosereliiniasetaatti 3,6/10,8 mg) tai nenäsumutteena (busereliini- tai nafareliiniasetaatti). Valmisteiden haittapuolena on niiden korkea hinta.

Synteettinen androgeeni

Danatsoli on tähän lääkeryhmään kuuluva hoito. Danatsoli alentaa elimistön estrogeenipitoisuutta, kuten muutkin hormonihoidot. Sen voimakkaiden haittavaikutustensa takia, sitä käytetään vain todella harvoin ja sen käyttö Suomessa on rajattua.

Leikkaushoidot

Endometrioosin yksi tehokkaimmista hoitomuodoista on kirurginen hoito. Endometrioosin kirurgiseen hoitoon siirrytään yleensä, jos lääkehoidoista ei saada riittävää apua tai munasarjoissa esiintyy suuria endometrioosipesäkkeitä eli endometrioomia. Laparoskopia eli tähystysleikkaus on myös ainoa tapa varmistaa eli diagnosoida endometrioosi.

Tähystysleikkaus tehdään yleensä päiväkirurgisena toimenpiteenä nukutuksessa ja sen tarkoituksena on diagnosoinnin lisäksi, poistaa ja/tai irrottaa endometrioosin aiheuttamia pesäkkeitä ja kiinnikkeitä elimistöstä.

Usein leikkaus helpottaa oireita, mutta joskus mikroskooppiset pesäkkeet saattavat ylläpitää kipuja. Vaikka leikkaus on tehokas hoitokeino, sekään ei paranna endometrioosia lopullisesti. Lääkehoitoa käytetäänkin usein leikkauksen jälkeen hidastamaan taudin uusiutumista.

Laparotomia on avoleikkausmenetelmä, joka tehdään jos kiinnikkeitä tai endometrioosipesäkkeitä on hankalissa paikoissa. Leikkausviilto on tällöin suurempi ja toipumisaika pidempi kuin laparoskopiassa.

Radikaalileikkaus on leikkaus, jossa poistetaan kohtu ja/tai toinen tai molemmat munasarjat. Kyseistä menetelmää joudutaan tekemään vain harvoin ja vain todella hankalissa endometrioositapauksissa.

Muut hoidot

Endometrioosikipuja voidaan lievittää erilaisilla tulehduskipulääkkeillä. Liikunnan lisäämisestä saattaa myös olla hyötyä kipujen hoidossa. Ruokavaliomuutoksilla tai vaihtoehtohoidoilla saattaa olla vaikutusta endometrioosipotilaan kipujen hallintaan. Näitä kannattaa kokeilla, kuitenkin muistaen, että nämä hoitomuodot eivät korvaa lääketieteellistä hoitoa. Vaihtoehtohoitoja voi käyttää muun hormonihoidon rinnalla. Vaihtoehtoisia hoitoja ovat mm. akupunktio, vyöhyketerapia ja lämpöhoito/kylmähoito.